Sitäpaitsi...

Odotettavissa-pizza

Niinhän siinä sitten kävi. Sorruin, mutta sehän nyt oli lähinnä ajan kysymys. Pizzanhimo ylitti (onneksi) makeanhimon. Väsäsin tuollaisen sitten iltapalaksi. Täytteenä on vain ihan vähän aurajuustoa, ihan vähän fetaa ja aika paljon kirsikkatomaatteja. Ja intohimoisesti rakastamaani rucolaa tietenkin. Eikä juustoraastettakaan ole kuin ihan vähän. Sitäpaitsi: piti kyllä kiskoa neljättä päivää sitä kepeää borssikeittoa, mutta olin unohtanut sen yöksi hellalle, enkä uskaltanut sitä enää upottaa.

Sitäpaitsi: söin aamupalaksi vain lasillisen boysenmarjakiisseliä kera niiden kahden pakollisen kahvikupillisen. Ja lounaaksi purkillisen rasvatonta raejuustoa kirsikkatomaateilla höystettynä.

Sitäpaitsi: kannoin aamupäivällä melkein kuution polttopuita pihalta puuvajaan. Ja pinosin ne tietenkin millimetrin tarkasti siistiin pinoon, tai oikeammin kahteen. Siinä sai kyllä päivän venytykset.

Sitäpaitsi: sen lisäksi haravoin pari tuntia, taas. Sen lisäksi olin reippaana aputyttönä autoni renkaanvaihto-operaatiossa.

Sitäpaitsi: viime syksynä ostamani (kokeilematta tietenkin) koon 40 farkut, jotka eivät siis kotona mahtuneetkaan jalkaan, solahtivat sujuvasti ylleni aamulla ja vyötä olisi kaivattu! Eikä tuossa pizzapohjassa ole hiilareita varmaan nimeksikään.

Päivän klapishown jälkeen (kyykkyyn-ylös-5 m kävely puuvajalle-pinoaminen ja tämä n. 50 kertaa) takareisi- ja pakaralihakset ilmoittavat iloisesti läsnäolostaan. Samoin "hauikset", Hyötyliikunta kunniaan. Ei tarvi paljon sauvakävellä. Enkä mä ehtiskään, kun on noita muita hommia sen verran.

Sitäpaitsi: en syönyt tuosta pizzasta kuin puolet.